FAKTAA PARISUHTEEN ERIMIELISYYKSISTÄ JA RIIDOISTA 

Moni ajattelee, että hyvässä parisuhteessa riidellään harvoin. Tutkimus kertoo kuitenkin toista. Viimeistään suhteen alun kuherruskuukauden ja tutustumisvaiheen jälkeen kaikki parit törmäävät ristiriitoihin, kokevat pettymyksiä ja joutuvat ratkaisemaan erimielisyyksiä. Ero onnellisten ja onnettomien parien välillä ei ole riitojen määrässä, vaan tavassa, miten ne nähdään ja miten niitä käsitellään.

John ja Julie Gottmanin parisuhdetutkimuksissa on havaittu varsin merkittävä ilmiö parisuhteen solmutilanteista: vain noin 1/3 ristiriidoista on mahdollista ratkaista esimerkiksi tekemällä valinta tai kompromissi. 

Loput - tutkimusten mukaan tarkalleen ottaen 69 % ristiriidoista - on luonteeltaan pysyvämpiä. Ne johtuvat yleensä persoonallisuuseroista sekä eroavaisuuksista elämänarvoissa, tavoissa ja unelmissa. Niitä ei voi pyyhkiä pois eikä ratkaista lopullisesti tai ainakaan välittömästi. Kaikkien asioiden ratkaiseminen olekaan toimivan parisuhteen edellytys tai tavoite, vaan olennaista on ymmärtää ja hyväksyä oman kumppanin ominaisuuksia ja näkökulmia.

---------------------------

1) Ratkaistavissa olevat ristiriidat

Kuten edellä on mainittu, osa ristiriidoista voidaan ratkaista. On olennaista tunnistaa, mitkä asiat ovat ratkaistavissa. Usein ratkaistavissa on...

• konkreettinen tekemiseen liittyvä asia, esim. kuka tekee, milloin asia tapahtuu, miten asia järjestetään?
• määrällinen asia - kuinka paljon käytetään esim. aikaa tai rahaa?
• asia, johon ei liity syvää tunnetarvetta tai loukkauksia
• asia, josta ei ole muodostunut ajan saatossa toistuvaa ristiriitaa
• asia, josta keskusteleminen etenee

Tällaisten asioiden ratkaisemiseen saatte kotiinviemiseksi Kompromissin taito -harjoituksen rastilla 3!

---------------------------

2) Pysyvämmät ristiriidat eli ikiriidat

Pysyvämmät ristiriidat eivät ole parisuhteen ongelma – mutta ristiriitatilanteen ilmapiiri ja käsittelytapa voi olla. 

Ikiriita kertoo usein siitä, että molemmat pitävät jotakin asiaa tärkeänä ja taustalla on jokin täyttymätön tarve tai unelma. Se voi olla esimerkiksi tarve tulla nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi, arvostetuksi, tarve kokea olonsa turvalliseksi tai hyväksytyksi. Tunnekeskeinen pariterapia korostaa, että useimpien ikiriitojen taustalla on kiintymyssuhteeseen liittyvä kysymys: "Voinko luottaa siihen, että olet minua varten silloin, kun tarvitsen sinua?" 

Ristiriitatilanteen ilmapiiri

Gottman Instituten tutkimuksissa on havaittu, että parisuhteen hyvinvointia ennustaa erityisesti positiivisten ja negatiivisten vuorovaikutustilanteiden suhde, mutta myös kyky säilyttää dialoginen keskustelutapa. 

Suhteeseensa tyytyväisille pareille on tyypillistä, että konfliktinkin keskellä myönteisiä vuorovaikutushetkiä on keskimäärin noin viisi jokaista kielteistä kohtaamista kohden (ns. 5:1-suhde). Positiiviset eleet – kuten huumori, lempeä kosketus, kiinnostuksen osoittaminen tai anteeksipyynnöt – toimivat ikään kuin tunnepankkina ja puskurina, joka auttaa kestämään vaikeat tilanteet.

Käsittelytapa: parisuhteen tuhon ratsumiehet ja niiden vastamyrkyt

Ristiriitatilanteista on tunnistettavissa neljä parisuhteelle ja kumppanien hyvinvoinnille tuhoisaa ristiriitojen käsittelytapaa, joita voidaan nimittää tuhon ratsumiehiksi. Ne ovat kriittisyys, halveksunta, puolusteleminen ja vetäytyminen. Niille kaikille on olemassa myös vastamyrkkynsä.

Ristiriitatilanteiden käsittelytapoja pääsette pohtimaan rastilla 1.

Dialogista keskustelutapaa pääsette harjoittelemaan rastilla 2!

RASTI 1 : RISTIRIITATILANTEIDEN KÄSITTELYTAVAT - Kirsi rastilla klo 17.05 - 17.45

Eri mieltä oleminen tai edes riitely ei ole tuhoisaa parisuhteelle, mutta vaikeiden asioiden haitalliset käsittelytavat ovat.

Avataanpa hieman parisuhteen tuhon ratsumiehiä ja niiden vastamyrkkyjä eli terveitä tapoja käsitellä hankalia asioita:

• Kriittisyys – hyökätään ihmistä ja hänen persoonaansa, ei tekoja vastaan. Joidenkin mielestä kritiikki voi olla rakentavaa, mutta moni päätyy ottamaan sen henkilökohtaisesti ja tämä on aivan luonnollista. Kriittisyyden vastamyrkky: lempeä aloitus: rauhallisuus, omasta kokemuksesta puhuminen ja faktoissa pysyminen.
• Halveksunta – tämä on kritiikkiä ylemmyydellä ja joskus varsinaisella loukkaamistarkoituksella maustettuna. Halveksunta on esimerkiksi nimittelyä, nolaamista, ivaa, silmien pyörittelyä, ylimielisyyttä tai toisen vähättelyä. Halveksunnan vastamyrkky: kumppanin arvostus, kunnioitus ja empatian osoittaminen.
• Puolusteleminen – vastataan kumppanin esiin ottamaan hankalaan asiaan selittelemällä tai syyttelemällä takaisin. Puolustelemisen vastamyrkky: oman osuuden tunnistaminen ja tunnustaminen, vastuunotto ainakin osasta asiaa, kumppanin kuunteleminen.
• Vetäytyminen (suojamuurien rakentelu ja ylläpitäminen) – keskustelusta sulkeutuminen ja emotionaalinen "uloskirjautuminen". Vetäytymisen vastamyrkky: tarvittaessa aikalisä ja sen aikana kehomielen rauhoittaminen ja sosiaalisen liittymisen tilan palauttaminen itselle sopivilla harjoituksilla, läsnäolo ja keskusteluun palaaminen sopivan ajan kuluttua.

Näistä erityisesti halveksunta on tutkimusten mukaan vahvin yksittäinen parisuhteen hajoamista ennustava ilmiö. 

Ensimmäisellä rastilla saatte ohjaajalta tehtävän, jonka avulla hahmotatte tuhon ratsumiehiä ja niiden vastamyrkkyjä teidän suhteessanne.

Tehtävän voi myös ladata alta pdf-muodossa.

RASTI 2 : PARIDIALOGI - opi kuulemaan kumppaniasi - Amanda rastilla klo 17.30 - 18.10

Paridialogi auttaa pysähtymään solmutilanteen äärelle ja antaa puheenvuoron molemmille. 

Paridialogin tarkoitus ei ole ratkaista ongelmaa tai löytää syyllistä. Sen tavoitteena on, että molemmat kokevat tulevansa aidosti kuulluiksi, ymmärretyiksi ja kohdatuksi. Usein jo tämä vähentää tunnekuormaa ja luo paremmat edellytykset etsiä ratkaisuja yhdessä. 

Paridialogi tunnetaakan purkamiseen:

1. Toinen kertoo, toinen kuuntelee. Kerro puolisollesi rauhassa jokin sinua kuormittava asia. Kuuntelijan tehtävä on vain kuunnella – ei keskeyttää, neuvoa tai ottaa kantaa.
2. Varmista, että ymmärsit oikein. Kun puhuja on valmis, kuuntelija kertoo omin sanoin, mitä kuuli. Voit aloittaa esimerkiksi: "Ymmärsinkö oikein, että..." tai "Kuulin sinun sanovan, että..."
3. Tarkenna tarvittaessa. Puhuja täydentää tai korjaa kuuntelijan tulkintaa, kunnes kokee tulleensa ymmärretyksi. Tavoitteena ei ole puolustella itseään, vaan selventää omaa kokemustaan.
4. Jatkakaa, kunnes yhteinen ymmärrys löytyy. Kuuntelija tekee tarvittaessa uuden yhteenvedon. Harjoitusta jatketaan niin kauan, että puhuja voi todeta: "Kyllä, juuri tätä tarkoitin."
5. Vaihtakaa rooleja. Kun ensimmäinen osapuoli on tullut kuulluksi, toinen saa vuoronsa kertoa omasta kokemuksestaan samalla tavalla.

Rastilla Amanda ohjaa esimerkiksi sopivan aiheen valinnassa ja auttaa eteenpäin, jos tunnette jäävänne jumiin harjoituksen kanssa.

Paridialogi-tehtävän voi myös ladata alta pdf-muodossa.

RASTI 3: KOMPROMISSIN TAITO - Kirsi & Amanda loppurastilla (aloituspaikka) klo 17.50 alkaen

Olemassa on myös niitä ratkaistavia ristiriitoja, joissa tavoitteena on tehdä päätöksiä tai valintoja. Keskeisintä olisi, että ne ovat reiluja ja tasapuolisia.

Kolmannella rastilla saatte kotiinviemiseksi Kompromissin taito -harjoituksen. Sitä voi käyttää jonkin ratkaistavissa olevan asian jäsentelyyn ja päätöksentekoon.

Onnistuneen kompromissin olennainen piirre on se, että molemmat voittavat. Tässä harjoituksessa jäsentelette ensin itse ja sitten yhdessä luovuttamattoman tärkeitä, tärkeitä ja kädenlämpöisiä tekijöitä, jotka liittyvät ratkaistavaan asiaan.

Kompromissin taito -harjoituksen voi myös ladata alta pdf-muodossa.